Korona vei sijaisperheen tulot – Taloturva antoi remontin joululahjaksi

Taloturvan tuottamia artikkeleita asumisesta, putkiremonteista, energiasta, remonteista ja omakotitaloasumisesta.

Korona vei sijaisperheen tulot – Taloturva antoi remontin joululahjaksi

Taloturvan tuottamia artikkeleita asumisesta, putkiremonteista, energiasta, remonteista ja omakotitaloasumisesta.
haastattelu riekkiset

35 vuotta lasten tukena

Kotkassa sijaitseva Riekkisten omakotitalo vaikuttaa ulkoapäin aivan tavalliselta suomalaiskodilta. Aidan portissa lukee “Mummola”. Kun taloon astuu sisään, tulevat koirat tervehtimään ja tutustumaan. Taustalla kuuluu lasten ääniä. Joku pelaa videopeliä. Aina välillä koira innostuu haukkumaan. Kokonaisuutta voisi melkein kuvailla hallituksi kaaokseksi, mutta talossa on aivan liian siistiä ja kaikkialla on huolellisesti aseteltuja joulukoristeita.

“Arki vaatii suunnitelmallisuutta: pitää hakea lapsia koulusta, viedä harrastuksiin sekä terapiaan”, talon emäntä Pirjo Riekkinen kertoo. Sijaisperheeseen saapuvilla lapsilla on usein traumoja aiemmasta elämästä, minkä takia monet käyvät terapiassa.

Pirjo ja Jouko Riekkinen ovat sijaisvanhempia jo 35 vuoden kokemuksella. “Meillä on ollut yhteensä 80 lasta, ehkä vähän ylikin”, Pirjo Riekkinen arvioi. Olohuoneen vitriinikaappi on täynnä “mummolassa” olleiden lasten kuvia. “Vanhin meillä ollut lapsi täyttää kohta 50.”

Riekkisten luona pitkään hoidossa olleille lapsille on luonnollisesti syntynyt vahva side sijaisvanhempiin. Entiset lapset ottavat toisinaan yhteyttä Riekkisiin. “Eräs meillä yli 20 vuotta asunut tyttö otti vähän aikaa sitten yhteyttä ja kyseli, että muistetaanko me vielä häntä,” Pirjo Riekkinen sanoo. “Totta kai me muistetaan. Hän lupasi tulla käymään”, Riekkinen hymähtää.

Sijaisperhetoiminta lähti siitä, kun Riekkiset eivät saaneet biologisia lapsia. “Alun perin meillä oli adoptiopaperit lähdössä Etiopiaan, mutta sitten naapuriin tuli sijaiskotilapsia. Kun adoptiopaperien kanssa kesti ja kesti, niin heräsi ajatus siitä, että mekin voisimme ottaa sijaiskotilapsia”, Pirjo Riekkinen muistelee.

“Soitettiin sitten Kotkan kaupungille ja siitä se sitten lähti. Meille tuli kaksivuotias tyttö ja eräänä päivänä hän sanoi haluavansa pikkuveljen. Sitten taloon tuli vuoden vanha poika. Pian tämän jälkeen perheeseen sitten vielä teini-ikäinen poika.”

Riekkiset ovat sittemmin myös adoptoineet yhden sijaiskotilapsen ja ovat näin lapsen virallisia huoltajia.

Sijaisperheistä jatkuva pula

Lapset päätyvät sijaisperheeseen, jos biologiset vanhemmat menehtyvät, mutta useimmissa tapauksissa vanhemmat ovat elossa. Tällöin vanhemmilla on elämässään haasteita, joiden takia he eivät kykene pitämään lapsesta tarpeellista huolta.

“Nykyään huumeet ovat usein taustalla. Ennen vanhaan oli enimmäkseen alkoholi”, Pirjo Riekkinen kertoo.

Jos lapsi ei pääse sijaisperheeseen tai ammatilliseen perhekotiin, hänet sijoitetaan lastenkotiin. Lastenkodista Riekkiset käyttävät sanaa “laitos”. Lastenkoti on ainakin joidenkin lasten mielestä ankea paikka.

“Eräs poika sanoi, ettei hän halua joutua enää missään tapauksessa laitokseen. Koti on aina koti”, Pirjo Riekkinen toteaa.

Lapsissa aiheuttaa huolta myös epävarmuus siitä, miten pitkäksi aikaa he sijoittuvat sijaisperheeseen. Riekkisten mukaan ennen lapset tiesivät jo sijaisperheeseen tullessaan, tulevatko he asumaan siellä pitkään vai vain lyhyen ajanjakson.

“Nykyään he eivät usein tiedä, ovatko he täällä vain kuukauden, puoli vuotta, vuoden vai pidempään”, Pirjo Riekkinen kertoo. “Eräs poika, joka oli tullut meille ‘vain vähäksi aikaa’, on ollut meillä jo viisi vuotta. Hän itse asiassa vielä viime viikolla kysyi minulta siitä, että onko hän meillä niin kauan aikaa, kunnes jään eläkkeelle. Minä vastasin: ‘Ei, sinä olet meillä niin kauan kuin tarve vaatii.’”

“Nykyään lapset eivät myöskään ole niin pysyviä kuin aiemmin”, Jouko Riekkinen lisää. Tämä ei ole hyvä kehityssuunta, sillä pysyvyyden puutteella ja jatkuvalla epävarmuudella voi olla negatiivinen vaikutus lapsen hyvinvointiin.

Kun Riekkisiltä kysytään, mitä he haluaisivat muun kansan tietävän sijaisperhetoiminnasta, viesti on selvä. “Sijaisperheitä haetaan koko ajan lisää. Niistä on pulaa etenkin Helsingin seudulla. Vaikka sijaisperheiden määrä on vuosien saatossa lisääntynyt, niitä ei ole tarpeeksi”, Pirjo Riekkinen huokaisee. Riekkinen kouluttaa joka vuosi useita pariskuntia sijaisvanhemmuuteen.

Korona sulki tukihanat

Sijaisperheet saavat kunnalta palkkion toiminnastaan sekä kulukorvauksen. Tuet ovat kuitenkin vaatimattomia.

“Ainahan toivoisi, että tukia olisi enemmän,” Pirjo Riekkinen naurahtaa. “Eihän kukaan tätä rahan takia tee”. Ensimmäiset vuodet sijaisvanhempina Riekkiset viettivät ilman kunnan antamaa palkkiota. “Silloin Jouko oli vielä töissä,” Riekkinen sanoo.

Kun koronaepidemia alkoi keväällä, Riekkisten arki mullistui.

“Nyt kun tuli korona, meillä ei ollut sijaislapsia, koska Jouko kuuluu riskiryhmään. Meille ei voinut sijoittaa ketään. Meillä oli vain yksi poika silloin,” Pirjo Riekkinen kertoo.

Koska kunnan tuet on sidottu sijaislasten määrään, ne loppuivat kuin seinään. “Tämä söi kaikki eläkesäästöt,” Pirjo Riekkinen toteaa.

Koronan toinen aalto aiheuttaa luonnollisesti suurta huolta. Jos tartuntatilanne riistäytyy käsistä, Riekkiset jäävät jälleen ilman lapsia ja lapset ilman sijaisperhettä.

Remonttilahjasta valoa pimeään vuoteen

Vaikea vuosi toi uusia murheita, kun Riekkisten omakotitalon sisäilmaan ilmaantui viemärin hajua. Kun putkistoon tehtiin viemärikuvaus Taloturvan toimesta, kamera paljasti tukkeuman putkessa. Sen jälkeen tehtiin viemärihuolto ja tukos saatiin auki. Haju katosi, mutta viemärin pintojen putsaus paljasti lisää huonoja uutisia.

“Paljastui, että yhdestä putken kohdasta oli puun juuret tulleet läpi”, Pirjo Riekkinen kertoo.

Vaikka putkisto oli muilta osin hyvässä kunnossa, rikkoutuneelle kohdalle oli tehtävä jotain ja rahat olivat tiukassa. Silloin Taloturvan edustajalle tuli idea antaa putken remontointi joululahjaksi Riekkisille.

“Kun hän rupesi puhumaan asiasta, kysyin häneltä, että ei kai hän ihan tosissaan ole. Mutta kyllä hän oli tosissaan”, Pirjo Riekkinen muistelee.

Taloturva korjasi viemärin rikkoutuneen kohdan sukittamalla, eli asentamalla uuden muoviputken vanhan viemäriputken sisään. 

“Se meni todella hienosti! Ei ollut edes mitään ylimääräistä melua. Paras putkiremontti, mikä meille on koskaan tehty,” Riekkinen kehuu. “Aiemmin meille remontoitiin tonttiviemäri toisen yrityksen toimesta – se oli varsinainen sirkus. Taloturvan remontti taas tehtiin ammattitaidolla.”

Riekkiset odottavat nyt joulua hieman helpottuneemmissa tunnelmissa ja toivovat vähemmän jännittävää uutta vuotta. “Mennään päivä kerrallaan ja katsotaan mitä huominen tuo”, Pirjo Riekkinen sanoo.

Taloturvan julkaisemat artikkelit

Taloturva julkaisee hyödyllistä tietoa asumiseen, elämiseen ja etenkin omakotiasumiseen liittyen.

Taloturva on omakotitalojen putkiremonttien ykkösosaaja Suomessa ja meiltä saat putkiremontin omakotitaloosi 3 päivässä, eikä asunnosta tarvitse muuttaa pois.

Teemme myös ilmaisia viemärikuvauksia omakotitaloihin, koska haluamme estää vesivahingot Suomessa. Tiedätkö sinä talosi putkiston kunnon?

haastattelu riekkiset
Tilaa ilmainen vinkkilehti

Vinkkilehdestä löydät tietoa putkiremonteista, omakotitaloasumisesta sekä kustannuksista niihin liittyen.

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Jätä tarjouspyyntö 25 sekunnissa

Onko omakotitalosi vailla putkiremonttia tai huoltoa? Pyydä meiltä tarjous, et takuulla pety ehdotukseemme!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.